Mitä on asiantuntijuus AI-aikakaudella?

Vastaukseksi tekee mieli puuskahtaa, että ihan sitä samaa asiantuntijuutta kuin aina ennenkin: ollaan perehtyneitä, osataan soveltaa ja rakennetaan omaa osaamista olemassa olevan tiedon, taidon ja kokemuksen päälle.

Ja näin se oikeastaan onkin, mutta...

Tekoäly on avannut asiantuntijalle pääsyn aivan uuteen maailmaan. Sellaiseen, jossa tietoa on mahdollista tutkia uskomattomalla nopeudella. Käsittämättömät määrät informaatioita ja laajat aineistot eri puolilta maailmaa on muutaman promptin päässä meistä kaikista. Tämä oivallus alkaa helposti hengästyttää ja tulee hieman samanlainen olo kuin silloin, kun yrittää ymmärtää, että avaruus ei lopu mihinkään.

Mitä asiantuntijuus siis nykyään on?

Mitään aukotonta määritelmää on vaikea tehdä. Kun pohdin asiantuntijuutta ja asiantuntijaa tietotyöläisen näkökulmasta voisin määritellä sen esim. näin:

Asiantuntija on ainutlaatuinen osaaja, joka kykenee ajattelemaan strategisesti. Hän kerää ja hyödyntää tietoa kehittämiseen ja uuden luomiseen. Hän ymmärtää oman kokemuksensa ja syvällisen ymmärryksensä kautta kokonaisuuksia. Hän näkee tekoälyn tuomia mahdollisuuksia ja osaa hyödyntää tekoälyn tuottamaa sisältöä relevantilla tavalla.

Käytännössä tekoälyä työssään käyttävä asiantuntija ohjaa ja johtaa tekoälyä, validoi ja tarkastaa tuotoksia sekä soveltaa ja muokkaa niitä sopimaan kulloiseenkin asiayhteyteen.

Asiantuntija on ainutlaatuinen osaaja.

Elämää wow-efektin jälkeen

Törmään usein esimerkkeihin, joissa intoillaan tekoälyn tuomista mahdollisuuksista, ajansäästöstä ja nopeudesta. Yksi toistuva esimerkki menee näin:

“Mulla oli tulossa tapaaminen ja valmistautuminen jäi vähän viime tinkaan. Onneksi tekoäly teki mulle yhteenvedot ja muutaman sliden, niin selvisin hyvin.”

Missä tässä esimerkissä on asiantuntijuus? Jos materiaali on valmistunut varttia ennen tapaamista ja sisältö on saatu aikaiseksi parilla nokkelalla promptilla, varsinkin jos lähdeaineisto ei ole omaa tuotosta, vaan esimerkiksi kollegan tekemä raportti. Käytännössä kyseisen henkilön asiantuntijuus varmastikin näkyi itse tapaamisessa ja sen aikana käydyissä keskusteluissa, mutta esitysmateriaalissa siitä ei ehkä näkynyt vilaustakaan.

Asiantuntijuus vaatii mun mielestä aina omaa ajattelua niin, että se myös näkyy lopputuotoksessa.

Asiantuntijuus x tekoäly käytännössä

Asiantuntijuus on keskeinen osa tekoälyn käyttöä, ja sen voi kuvata monella tavalla. Itselleni se on ennen kaikkea:

1. Ymmärrystä: Kykyä ymmärtää tekoälyn toimintatapaa ja hyödyntää sitä työkaluna ja apulaisena.

2. Ohjausta: Kykyä osata kysyä hyviä kysymyksiä, ohjata, pohtia ja validoida tekoälyn vastauksia.

3. Soveltamista: Kykyä käyttää omaa osaamista ja näkemystä tekoälyn tuotosten sovittamiseen yrityksen kontekstiin.

Artikkelin kirjoitusprosessi

Tähän loppuun jaan vielä kuvauksen kirjoitusprosessista, niin pääset kiinni siihen, miten hyödynnän tekoälyä tämän tyyppisissä tehtävissä.

Sovimme kollegani kanssa yhteisen teeman, mutta toteutimme sen itsenäisesti. Annoin aiheen hautua muutaman päivän rauhassa.

Aloitin työstämisen ”höpöttämällä” Geminille ajatuksiani asiantuntijuudesta hyvän tovin, minkä jälkeen pyysin niistä yhteenvetoa. Kävin tästä yhteenvedosta kirjallista keskustelua ja sparrailin ajatuksiani tunnin verran. Lopuksi pyysin koko keskustelusta loppuyhteenvedon, jonka luin ajatuksella läpi.

Avasin tyhjän tiedoston ja kirjoitin artikkelin omin sanoin näiden jäsenneltyjen ajatusten pohjalta. Annoin tekstin tekoälylle kirjoitusvirheiden korjausta varten, ja sain samalla (pyytämättä) muutamia ehdotuksia lauseiden sujuvoittamiseksi.

Lopuksi loin kuvan valmiin tekstin pohjalta ”tekoäly + PowerPoint + minä itse” -menetelmällä 🤭 ja editoin tekstin julkaisuvalmiiksi LinkedIn-artikkeliksi.